Ei pidä paikkaansa, että rahastojen myöntämät osakaslainat olisivat korkeampikorkoisia kuin vastaavat korot markkinoilla. Osakaslainojen korot on määritetty vastaamaan lainannostohetken markkinakorkotasoja, joilla vastaavanlaisen ratingin omaavat yritykset saisivat markkinoilta vierasta pääomaa.

Lainajärjestelyt on tehty kukin omana aikanaan ja korot ovat sen hetken mukaisia. Isossa kuvassa yhtiöiden korkokulut ovat itse asiassa suhteellisen matalat. Tällä hetkellä korot ovat voimakkaassa nousussa (sekä viitekorot että riskitasot liikkumassa ylöspäin markkinoilla) ja jatkossa uusien lainojen osalta toimitaan jälleen kalliimpien korkojen maailmassa tämän hetken perspektiivistä.

Ei pidä paikkaansa. Aivan normaalin ja Suomessakin tutun markkinakäytännön mukaisesti olemme hakeneet ennakkoratkaisun varmistaaksemme verrannollisen verotuksellisen aseman esimerkiksi suomalaisen erikoissijoitusrahaston tai kommandiittiyhtiön kanssa. Rahaston tehtävä on toimia eri instituutioiden sijoitusten sammiona riskiä siten jakaen, josta sitä voidaan sijoittaa edelleen mahdollisimman vertailukelpoisesti verrattuna siihen tilanteeseen, että instituutiot sijoittaisivat kohteisiin itse ja suoraan sekä pääomana että lainoina kohteen sallimissa rajoissa.

Emme ole tietoisia edes kysytyn sopimuksen mahdollisuudesta.

Metsärahastot tuottavat yhteiskunnalle paljon hyvää kilpailukykyisemmän metsätalouden myötä.

Dasos on aina ja systemaattisesti toiminut paikallisen lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen markkinakäytäntöjen mukaisesti EU-maassa ja mahdollistanut täten metsäsijoittamisen laajemmalle joukolle merkittäviä eurooppalaisia instituutioita, joille sijoittaminen suoraan suomalaiseen rakenteeseen ei olisi muuten mahdollista.

EU:n jäsenyyteen kuuluu olennaisena osana ymmärrys yhteisistä markkinoista. Tähän liittyy myös se, että suomalaiset instituutiot voivat sijoittaa kohteisiin (mm. yhtiöihin, kiinteistöihin, rahastoihin) muissa EU-maissa. Samoin se, että eurooppalaisilla instituutioilla on mahdollisuus sijoittaa vastaavasti Suomeen.

Vielä 1970-luvulla Suomi haki ja sai lainan Maailmanpankilta yksityisen sektorin metsänhoitoinvestointien rahoitusta varten. Pääomaköyhyys maassamme on koskettanut merkittävästi myös metsätaloutta. Metsärahastot poistavat osaltaan sektorilla edelleenkin todettua pääomapulaa ja vähentävät julkisen rahoituksen tarvetta.

Metsänhoito maassamme laahaa jatkuvasti jäljessä tavoitteista ja esimerkiksi taimikonhoitorästejä on todettu noin 700 000 hehtaarilla, tarjotuista tuista huolimatta. Dasoksen metsissä rästejä ei ole ja metsänhoito rahoittuu täysin yksityisellä pääomalla. Dasoksen metsänhoitopanostukset ovat yli 70 % suuremmat pinta-alayksikköä kohden kuin yksityismetsätaloudessa keskimäärin.

Dasos on saattanut eri asteisen suojelun piiriin noin 11 % hallitsemastaan metsäpinta-alasta, reilusti yli kolme kertaa enemmän kuin yksityismetsätalouden piirissä. Alueet toimivat myös hiilinieluna ja -varastona. Kilpailukykyinen metsätalous vaatii myös dynaamista toiminnan suuntaamista ja järjestelyä vastaamaan sellaisia tarpeita kuin luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen samalla kun harvennushakkuut, taimikonhoito ja puuntuotanto optimoidaan.

Kilpailukykyiseen metsätalouteen kuuluu myös tutkimus ja tuotekehitys. Dasos osallistuu aktiivisesti tutkimusponnisteluihin ja on omalla kustannuksellaan järjestänyt useita kenttäkokeita esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta koskien. Dasos ylläpitää myös geenireservimetsiä ja on aktiivinen yhteistyökumppani yliopistoille ja tutkimuslaitoksille.

Kuten tutkimus on todennut, huomattava osa maamme 600 000 metsänomistajasta on omaisuutensa hoitajana passiivisia. Metsätalous on heille hyvin harvoin päätoimiala jääden liian usein vähälle huomiolle.

Dasokselle metsätalous on sitä vastoin päätoimiala, ja yhtiöllä on vakaa pyrkimys kilpailullisesti kestävään ja vastuulliseen metsänhoitoon, metsien sertifiointiin ja ekosysteemipalveluiden proaktiiviseen suuntaamiseen markkinoiden ja yhteiskunnan kehittyviä tarpeita vastaamaan.

Rahastot ovat mahdollistaneet osaltaan merkittävästi metsätalouden ja kestävän metsänhoidon yksityisrahoitusta toimialalla, joka on edelleen yleisesti merkittävien julkisten tukitoimenpiteiden kohteena. Rahastot toimivat ilman näitä tukia ja edustavat siten merkittävää lisäistä pääomaa toimialalle.

Dasos ei käytä yhteismetsiä osana sijoitusrakenteita.

Dasos ei ole milloinkaan käyttänyt metsävähennysmahdollisuutta.

Luonnollisesti voimme vastata vain omasta puolestamme.

Dasoksen rahastojen säännöt edellyttävät, että sijoittavat instituutiot ovat toisilleen kaikin muodoin hyväksyttäviä. Näin on ollut rahastojen perustamisesta alkaen, jolloin mm. Euroopan Investointipankin rooli oli merkitsevä; eli rahastoon ei ole päässyt ilman Euroopan Investointipankin hyväksyntää.

Kaikki Dasoksen sijoittajat ovat ensiluokkaisia eurooppalaisia instituutioita. Sinänsä turvallisuutta vakauttava seikka on, että tälläisilla eurooppalaisilla korkeatasoisilla instituutioilla on Suomessa taloudellista intressiä ja että suomalainen metsä ja sen tuomat mahdollisuudet ovat eurooppalaisittainkin noteeratut.

Meidän rahastomme eivät siis myy eivätkä voikaan myydä metsiä kenelle tahansa, mutta kaikkia muita metsänomistajia eivät koske samat rajoitteet.

Metsärahastomme sijoittaa metsänhoitoon vuodesta toiseen yli 70 % enemmän pääomaa metsähehtaaria kohden kuin yksityismetsätalous keskimäärin (Luke). Rahasto elää metsien hyvinvoinnista ja yhteiskunta hyötyy jatkossakin hoidetuista hyvinvoivista metsistä. Tässä ei sovi unohtaa luonnon monimuotoisuutta ja suojelua. Paitsi metsänhoitoon metsärahastomme sijoittaa myös metsien suojeluun. Yksityismetsätalouden metsämaasta hieman vajaa 3 % on suojelun piirissä. Metsärahastomme ulottaa suojelutoimenpiteensä kattamaan 11 % omistamastaan pinta-alasta, yli kolme kertaa laajemmin kuin yksityismetsätalouden piirissä.

Dasos pyrkii edistämään yhteistoimintaa metsästysseurojen kanssa aktiivisesti ja vuokraa hallinnoimiensa maiden metsästysoikeudet pääsääntöisesti paikallisille metsästysseuroille. Riistanhoito on osa järkevää metsätaloutta ja tuottaa konkreettista hyötyä mm. valkohäntäkauris- ja hirvituhojen ennalta ehkäisemisessä.

Dasos lukeutuu eurooppalaisen metsäsertifioinnin pioneereihin ja on merkittävässä roolissa metsäsertifiointijärjestelmän juurruttamisessa useammassakin Euroopan maassa. Suurin osa EU:n metsistä on edelleen metsäsertifioinnin ulkopuolella, vaikka sertifioitu pinta-ala jatkuvasti hitaasti laajeneekin. Kestävä metsätalous on siten ollut Dasoksen toiminnan ytimessä alusta alkaen ja pyrimme kaikin voimin kentällä edistämään EU:n kestävän sijoittamisen taksonomiaa.

Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen talousmetsien metsänhoidon vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisen työkalu.  Sertifiointi on yksityisen sektorin toteuttama instrumentti, johon sertifioitavat osallistuvat vapaaehtoisesti, usein ostajien vaatimuksesta tuotteiden arvoketjussa. Laki määrittää metsien hoidolle ja käytölle minimitason. Kaikkien maiden sertifiointistandardit edellyttävät lainmukaisuutta. Toisaalta metsäsertifiointi edesauttaa lainvalvontaa tuoden siten lisäarvoa valtionhallinnolle.

Sertifiointistandardin laadintaprosessia säätelevät kansainvälisellä tasolla sovitut tarkoin määritellyt vaatimukset. Kritiikkiä on yleensä tullut niiltä osanottajilta, jotka eivät ole saaneet kaikkia omia vaatimuksiaan osaksi sovittua lopputulosta, mikä on tietysti normaalia.

Kaikki sertifiointijärjestelmät tähtäävät jatkuvaan parantamiseen, sillä standardit uudistetaan viiden vuoden välein. Kaikkien mielestä lopputulos ei ole aina riittävä, mutta samalla riittävyyden tasoa ei ole määritelty ja lisäksi se pyrkii muuttumaan ajassa.

Metsien hoidon kestävyydestä ei ole muuta yhteisesti hyväksyttyä määritelmää kuin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla hyväksytty luettelo kriteereistä, indikaattoreista ja niiden todentamisesta. Kun eri metsäsertifiointijärjestelmät puhuvat kestävyydestä tai vastuullisuudesta, ne tarkoittavat sitä, kuinka niiden vaatimukset on määritelty. Kolme kestävyyden osa-aluetta – ekologinen, ekonominen, sosiaalinen – eivät ole toisilleen alisteisia.

Suomen metsien PEFC/FSC-sertifiointi on pitkäkestoisen ja laajan soveltamisen ansioista tuonut monia myönteisiä käytännön tuloksia. On selvää, että sertifiointi ei pyri aiheuttamaan vahinkoa ympäristölle.

PEFC kattaa valtaosan Suomen metsistä. FSC-sertifioituja metsiä Suomessa on vain noin 10% talousmetsien pinta-alasta (2,2 m ha). FSC-standardin vaatimuksen mukaisesti täysin suojeltuja suoja-alueita metsämaalle on syntynyt sertifioinin yhteydessä 110 000 ha. Noin puolet näistä FSC-suoja-alueista muodostuu metsälain 10§:n mukaan suojelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kun taas puolet edustaa puhtaasti vapaaehtoista ja lisäistä suojelua. Siten tämä metsänomistajan omalla kustannuksellaan/markkinoiden maksamana toteuttama suojelu pelkästään FSC-standardin piirissä on pinta-alaltaan hyvin merkittävää verrattuna esimerkiksi valtiorahoitteiseen METSO-ohjelmaan (n 85 000 ha v 2023).

Venäjän laiton täysimittainen hyökkäys Ukrainaan lopetti puuntuonnin Suomeen Venäjältä. Venäjältä tullut puu oli noin 10% Suomen teollisuuden puun käytöstä ja laajasti FSC-sertifioitua.  Tutkimus on todennut, että Venäjän metsälainsäädäntö ja regulaatio mukaan lukien omistusoikeuksien ja yksityisen aloitteen puute Venäjän metsätaloudessa ovat vaikuttaneet merkittävän negatiivisesti maan puuntuotannon kestävyyteen esimerkiksi Suomeen verrattuna (vrt Denis Dobrynin (2021), Minna Pappila (2011)).

Kaikki Dasoksen rahastojen Suomessa omistamat metsät ovat tuplasertifioitu PEFC ja FSC -standardien mukaisesti. Rahastojen omistamat osakeyhtiöt sertifioivat omistansa metsät itsenäisesti. Riippumaton asiantuntija tarkastaa ja auditoi sertifioinnin säännöllisesti. Metsänhoitopalvelut rahastojen metsiä omistavat yhtiöt hankkivat markkinoilla toimivilta asiantuntijayrityksiltä.

Dasos Capital Oy ei omista rahastojen omistamia metsiä. Dasos Capital Oy ei myöskään tuota metsänhoitopalveluja.

Metsiä omistavat rahastot hankkivat palveluita useilta asiantuntijayrityksiltä, esim:  hallinnointipalveluja (Dasos Capital Oy), juridisia palveluja (asianajotoimistot), arvonmäärityspalveluja (ns big-4-tilintarkastusyhtiöt), laskentatoimipalveluita (ns big-4-tilintarkastusyhtiöt), säilytyspalveluja (alalla toimivat pankit).

Metsärahastoja on erilaisia, me voimme vastata vain omasta puolestamme.

Dasoksella ei ole yhtään rahastoa, joka sijoittaisi ainoastaan Suomeen. Suomen metsätilamarkkinoita koskien Dasos ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta laajemmin ostanut metsätiloja markkinoilta vaan Dasoksen suomalainen metsänomistus on pääosin hankittu teollisilta omistajilta. Sen sijaan Dasos on hankkinut jonkin verran metsää myös MTK:lta, joka edustaa suomalaisia metsätaloustuottajia ja perhemetsänomistajia.

Toisaalta Dasoksella ei ole veroetua yksityismetsätalouteen verrattuna. Ottaen huomioon yksityismetsätalouden metsänhoitopanostukset, julkiset tuet ja verovähennykset sekä sen, että metsiä käytetään metsänomistajien piirissä yleisesti lainojen vakuutena, joiden korkoja voidaan verotuksessa vähentää, veroetu on itse asiassa yksityismetsätalouden puolella.

Yleisesti ottaen on huomattava, että silloin kun myyjänä on yksityis- tai perhemetsänomistaja, on haastavaa puuttua siihen, millaisia myyntihinnat ovat tai siihen, että rajataan kenelle he ylipäätään saavat myydä.

Dasoksen metsärahastot sijoittavat osakeyhtiöihin, jotka omistavat metsää. Osakeyhtiöt saattavat osin rahoittaa toimintaansa lainalla, joiden korkomenoja voidaan vähentää tietyin laissa säädetyin rajoituksin. Korkojen jälkeistä voittoa verotetaan 20 %:n yhteisöverokannalla. Metsätaloutta harjoittava osakeyhtiö toimii ilman julkisia tukia, se ei ole esim. kemera-tuen piirissä eikä voi tehdä metsävähennystä.

Yksityismetsätaloudessa verokanta on korkeampi, mutta itse verotettavaa tuloa arvioitaessa on otettava huomioon julkinen tuki. Esimerkiksi osa verotettavasta tulosta on julkista kemera-tukea ja verotettava tulo lasketaan vasta metsävähennyksen ja yrittäjävähennyksen jälkeen. Lisäksi yksityismetsätaloudenkin piirissä metsiä käytetään lainojen vakuutena ja lainojen korkoja vähennetään verotettavasta tulosta tulonhankkimisvähennyksenä. Puntit tasaantuvat lopulta aika lailla osakeyhtiön ja yksityismetsätalouden verotuksen välillä, mutta ottaen huomioon metsien käytön lainojen tulonhankkimisvähennyksiin ja metsänhoitopanostuksen suuruuden, kokonaisverojalanjälki näyttäisi olevan selkeästi suurempi Dasoksen metsärahastolla.

In English see https://www.dasos.fi/qa/