Miksi rahastojanne on rekisteröity ulkomaille, vaikka toimitte Suomessa?
On tärkeää, että rahasto on sellainen, että mahdollisimman monet kansainväliset (kv) sijoittajat voivat siihen sijoittaa. Luxemburgilaiset rahastot ovat markkinakäytännössä varsin paljon käytettyjä rahastoja, jotka ovat kv. sijoittajille tuttuja ja hyväksyttäviä. Sen sijaan suomalaiset rahastot (kommandiittiyhtiö, erikoissijoitusrahasto) ovat tuntemattomia rakenteita monille kv. sijoittajille ja varojenkeruu niihin olisi vaikeampaa kuin luxemburgilaiseen rahastoon.
Rahastot yleensä, ja mukaan lukien metsärahastot, ovat niin sanottuja läpivirtausyksiköitä tai pyrkivät replikoimaan sellaisia. Luxemburgilaisen rahaston verotus Luxemburgissa on täysin verrannollinen vaikkapa suomalaisen kommandiittiyhtiö- tai erikoissijoitusrahastomuotoisen rahaston verotukseen Suomessa. Rahastojen tuotto palautuu sijoittajina olevien eurooppalaisten eläkerahastojen ja säätiöiden kautta varsin nopeasti eläke- ja muuksi tuloksi ja osaltaan myös veroksi talouden kiertokulussa. Euroopan unionin piirissä olevat rahastot ovat kaikki viime kädessä saman regulaation/lainsäädännön kohteena, eikä rahaston sijainnilla ole sinänsä oleellista merkitystä esimerkiksi verojen kannalta.
Toimintaympäristössä eroja kuitenkin on: Luxemburgin vuoden 2007 SIF-laki voidaan nähdä EU:ssa ja Suomessakin vuodesta 2014 eteenpäin sovelletun AIFM-lain (laki vaihtoehtorahastojen hoitajista) edeltäjäksi. Metsärahastojen osalta esimerkiksi Suomi oli ennen AIFM-lakia sijoittamisen ”villi länsi”, kun taas SIF-laki tarjosi sijoittajien etua turvaavan hyvin määritellyn juridisen kehyksen Dasoksen kahdelle rahastolle jo ennen vuotta 2014. AIFM-laista huolimatta rahaston perustaminen Suomeen on edelleen työn takana, koska lain edellyttämiä mm. säilytysyhteisö- ja muita pankkipalveluja ei Suomessa ole laajasti saatavilla. Metsärahastojen edustama uusi toimiala on kuitenkin hitaasti juurtumassa.
Rahastoja hallinnoiva AIFM-yhtiö, Dasos Capital Oy, sijaitsee Suomessa, mutta Dasos on työllistänyt jo vuosia kaksi asiantuntijaa Luxemburgissa (yhden hallintosegmentillä ja toisen operatiiviseen sijoitustoimintaan liittyen). Luxemburgiin sijoittumisemme taustalla on myös se, että Euroopan investointipankki, joka sijaitsee Luxemburgissa, oli osallisena Dasoksen rahastojen käynnistysvaiheessa.
On tyypillistä, että metsärahasto ja rahastoa hallinnoiva metsäammattilaisten muodostama hallinnointiyhtiö sijaitsevat eri maissa. Yhteiskunnan kannalta olennaisempaa onkin juuri sijoitusasiantuntemuksen ja rahastojen hallinnointiyhtiöiden sijainti. Kyseessä on samantapainen pohdinta kuin ”onko yrityksen pääkonttorin sijainnilla merkitystä?”. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa ja -asiantuntijaa. Hallinnointiyhtiön palveluyrittäjiksi kutsutaan vain osaajia, joiden kompetenssi on tuottavaa hallinnointiyhtiön olemassa olevan inhimillisen pääoman yhteydessä – sekä päinvastoin.
Onko Luxemburgiin rekisteröityjen rahastojenne ja niiden lainarakenteiden tähtäimessä verotuksen minimointi?
Ylipäätään menestyksellinen metsäsijoitustoiminta ei ikinä voi perustua veroedun tavoitteluun vaan vain ja ainoastaan operatiiviseen toimintaan, joka toteuttaa markkinoiden ja yhteiskunnan metsätaloudelle asettamia tavoitteita tehokkaasti.
Mitä tulee rahastojen hallinnointirakenteeseen eli Dasos-konsernin omaan rakenteeseen, selvyyden vuoksi on syytä todeta, että johtuen Luxemburgin varsin korkeasta yhteisöveroprosentista (aiemmin noin 29 %, nykyään noin 25 %) – Dasos-konsernin General Partner (GP)- ja hallinnointiyhtiöiden (joita on sekä Suomessa että Luxemburgissa) kokonaisveroprosentti on ylittänyt Suomen 20 %:n veroprosentin systemaattisesti ainakin viimeisen 10 vuoden aikana.
Rahastoillamme on tyypillinen Private Equity (PE)-rahaston rakenne ja toimintaperiaate. Toimintamalli ei siis ole millään tavalla poikkeuksellinen.
Onko ylipäätään siinä, että ulkomailla rekisteröidään rahastoja, joiden hallinnassa on suomalaisia metsäomistuksia, jotain arveluttavaa?
Dasos on aina ja systemaattisesti toiminut paikallisen lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen EU-markkinakäytäntöjen mukaisesti kussakin maassa ja mahdollistanut täten metsäsijoittamisen laajemmalle joukolle merkittäviä eurooppalaisia instituutioita, joille sijoittaminen suoraan suomalaiseen rakenteeseen ei olisi muuten mahdollista.
Miksi Dasos Timberland Fund I ja II hallinointiin on perustettu erikseen Dasos SA ja Dasos II SA, joilla kuitenkaan ei ole lainkaan omaa henkilöstöä?
SIF-lakiin perustuvien Dasoksen rahastoihin liittyy kiinteänä osana ns General Partner -yhtiö, esimerkiksi Dasos II SA, joka on rahaston vastuunalainen yhtiömies ja jonka tehtävä on edustaa kutakin rahastoa. General Partner -yhtiö on siten Luxemburgin lainsäädännön mukaan pakollinen, lakiin perustuva osa rahaston rakennetta, jolla on rajoittamaton vastuu rahaston vastuista.
Dasoksen General Partner -yhtiöiden palveluksessa toimii ympäri vuoden rahastojen kansainvälinen sijoituskomitea. Lisäksi Dasos on työllistänyt jo vuosia kaksi asiantuntijaa Luxemburgissa (yhden hallintosegmentillä ja toisen operatiiviseen sijoitustoimintaan liittyen).
Miksi ylipäätään rahastoissanne on näin monimutkaisia omistusrakenteita?
Omistusrakenteet eivät ole monimutkaisia, vaan ne ovat tyypillisiä markkinakäytännön mukaisia rakenteita.
Rahastot ovat reguloituja ja normaalin rahastoja koskevan valvonnan piirissä.
Rahastoillamme on tyypillinen PE-rahaston rakenne ja toimintaperiaate. Toimintamalli ei ole millään tavalla poikkeuksellinen.
Yhtiöihinne sijoitetuissa varoissa korostuu vieraan pääoman osuus. Tätä voidaan pitää tietoisena verotaakan minimointiin tähtäävänä toimintamallina. Miten kommentoitte?
Velan suhde Dasoksen suomalaisissa metsäyhtiöissä on kokonaisuutena varsin maltillinen, ottaen huomioon erityisesti yhtiöiden käyvän arvon, tehdyt metsänhoitoinvestoinnit, puuston biologisen kasvun sekä vuosien myötä kehitetyn potentiaalin tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Vertailun vuoksi: yksityinen metsäomistaja saa lainaa metsän ostoon 50-60 % käyvästä metsänarvosta – Dasoksella vieraan pääoman osuus käypään arvoon verrattuna on kymmeniä prosentteja alhaisempi. Finsilva Oyj on perustettu noin 18 vuotta sitten, Sustainable Forestry Finland Oy 12 vuotta sitten, Mielikki Timber Oy 9 vuotta ja Davvi Metsä Oy 6 vuotta sitten: vieraan pääoman – ja korkojen –osuus suhteessa käypään hintaan on dynaaminen ja muuttuva mittari, ja todelliset vieraan pääoman osuudet Dasoksen metsissä ovat jopa hyvin alhaisia. Esimerkiksi Finsilva Oyj:n korkojen jälkeinen verokontribuutio on kasvanut noin kaksinkertaiseksi vuodesta 2015, jolloin Dasos tuli omistajaksi.
Käytännössä omat rahastonne myöntävät omille holdingyhtiöillenne suuria lainoja merkittävästi pankkilainaa korkeammalla korkoprosentilla, jolloin metsäsijoitusten tuotot käytetään verovähennettävien korkojen maksuun ja verotaakka laskee minimaaliseksi. Pitääkö tämä paikkansa?
Ei pidä paikkaansa, että rahastojen myöntämät osakaslainat olisivat korkeampikorkoisia kuin vastaavat korot markkinoilla. Osakaslainojen korot on määritetty vastaamaan lainannostohetken markkinakorkotasoja, joilla vastaavanlaisen ratingin omaavat yritykset saisivat markkinoilta vierasta pääomaa.
Lainajärjestelyt on tehty kukin omana aikanaan ja korot ovat sen hetken mukaisia. Isossa kuvassa yhtiöiden korkokulut ovat itse asiassa suhteellisen matalat. Tällä hetkellä korot ovat voimakkaassa nousussa (sekä viitekorot että riskitasot liikkumassa ylöspäin markkinoilla) ja jatkossa uusien lainojen osalta toimitaan jälleen kalliimpien korkojen maailmassa tämän hetken perspektiivistä.
Pitääkö paikkansa, että olette solmineet Luxemburgin veroviranomaisten kanssa ennakollisen verosopimuksen, jolla varmistatte, että rahastojenne ja holdingyhtiöidenne väliset voitonjakolainat katsotaan vieraaksi pääomaksi ja lainoista maksettavat korot vähennyskelpoisiksi?
Ei pidä paikkaansa. Aivan normaalin ja Suomessakin tutun markkinakäytännön mukaisesti olemme hakeneet ennakkoratkaisun varmistaaksemme verrannollisen verotuksellisen aseman esimerkiksi suomalaisen erikoissijoitusrahaston tai kommandiittiyhtiön kanssa. Rahaston tehtävä on toimia eri instituutioiden sijoitusten sammiona riskiä siten jakaen, josta sitä voidaan sijoittaa edelleen mahdollisimman vertailukelpoisesti verrattuna siihen tilanteeseen, että instituutiot sijoittaisivat kohteisiin itse ja suoraan sekä pääomana että lainoina kohteen sallimissa rajoissa.
Onko tämä sopimus edelleen voimassa?
Emme ole tietoisia edes kysytyn sopimuksen mahdollisuudesta.
Ylipäätään saa kuvan, että toiminnassanne olisi jotain arveluttavaa, miten kommentoitte?
Metsärahastot tuottavat yhteiskunnalle paljon hyvää kilpailukykyisemmän metsätalouden myötä.
Dasos on aina ja systemaattisesti toiminut paikallisen lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen markkinakäytäntöjen mukaisesti EU-maassa ja mahdollistanut täten metsäsijoittamisen laajemmalle joukolle merkittäviä eurooppalaisia instituutioita, joille sijoittaminen suoraan suomalaiseen rakenteeseen ei olisi muuten mahdollista.
KYSYMYKSET LIITTYEN METSÄRAHASTOJEN TOIMINTAAN YLEENSÄ
Miksi on keskeistä, että eurooppalaisilla instituutioilla on mahdollisuus sijoittaa suomalaisiin metsiin?
EU:n jäsenyyteen kuuluu olennaisena osana ymmärrys yhteisistä markkinoista. Tähän liittyy myös se, että suomalaiset instituutiot voivat sijoittaa kohteisiin (mm. yhtiöihin, kiinteistöihin, rahastoihin) muissa EU-maissa. Samoin se, että eurooppalaisilla instituutioilla on mahdollisuus sijoittaa vastaavasti Suomeen.
Millä tavoin metsärahastot parantavat metsätalouden kilpailukykyä?
Vielä 1970-luvulla Suomi haki ja sai lainan Maailmanpankilta yksityisen sektorin metsänhoitoinvestointien rahoitusta varten. Pääomaköyhyys maassamme on koskettanut merkittävästi myös metsätaloutta. Metsärahastot poistavat osaltaan sektorilla edelleenkin todettua pääomapulaa ja vähentävät julkisen rahoituksen tarvetta.
Metsänhoito maassamme laahaa jatkuvasti jäljessä tavoitteista ja esimerkiksi taimikonhoitorästejä on todettu noin 700 000 hehtaarilla, tarjotuista tuista huolimatta. Dasoksen metsissä rästejä ei ole ja metsänhoito rahoittuu täysin yksityisellä pääomalla. Dasoksen metsänhoitopanostukset ovat yli 70 % suuremmat pinta-alayksikköä kohden kuin yksityismetsätaloudessa keskimäärin.
Dasos on saattanut eri asteisen suojelun piiriin noin 11 % hallitsemastaan metsäpinta-alasta, reilusti yli kolme kertaa enemmän kuin yksityismetsätalouden piirissä. Alueet toimivat myös hiilinieluna ja -varastona. Kilpailukykyinen metsätalous vaatii myös dynaamista toiminnan suuntaamista ja järjestelyä vastaamaan sellaisia tarpeita kuin luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen samalla kun harvennushakkuut, taimikonhoito ja puuntuotanto optimoidaan.
Kilpailukykyiseen metsätalouteen kuuluu myös tutkimus ja tuotekehitys. Dasos osallistuu aktiivisesti tutkimusponnisteluihin ja on omalla kustannuksellaan järjestänyt useita kenttäkokeita esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta koskien. Dasos ylläpitää myös geenireservimetsiä ja on aktiivinen yhteistyökumppani yliopistoille ja tutkimuslaitoksille.
Kuten tutkimus on todennut, huomattava osa maamme 600 000 metsänomistajasta on omaisuutensa hoitajana passiivisia. Metsätalous on heille hyvin harvoin päätoimiala jääden liian usein vähälle huomiolle.
Dasokselle metsätalous on sitä vastoin päätoimiala, ja yhtiöllä on vakaa pyrkimys kilpailullisesti kestävään ja vastuulliseen metsänhoitoon, metsien sertifiointiin ja ekosysteemipalveluiden proaktiiviseen suuntaamiseen markkinoiden ja yhteiskunnan kehittyviä tarpeita vastaamaan.
Mikä on metsärahastojen merkitys toimialalla/toimialan rahoituksessa?
Rahastot ovat mahdollistaneet osaltaan merkittävästi metsätalouden ja kestävän metsänhoidon yksityisrahoitusta toimialalla, joka on edelleen yleisesti merkittävien julkisten tukitoimenpiteiden kohteena. Rahastot toimivat ilman näitä tukia ja edustavat siten merkittävää lisäistä pääomaa toimialalle.
Käyttääkö Dasos yhteismetsärakenteita osana sijoitusyhtiöiden rakenteita ja osana verojärjestelyjä?
Dasos ei käytä yhteismetsiä osana sijoitusrakenteita.
Oletteko käyttänyt metsävähennysmahdollisuutta?
Dasos ei ole milloinkaan käyttänyt metsävähennysmahdollisuutta.
MTK on huolissaan mahdollisuudesta, että suomalaismetsien omistusta siirtyy kiinalaisiin tai venäläisiin käsiin. Voiko näin käydä ja mikä olisi sen turvallisuuspoliittinen merkitys?
Luonnollisesti voimme vastata vain omasta puolestamme.
Dasoksen rahastojen säännöt edellyttävät, että sijoittavat instituutiot ovat toisilleen kaikin muodoin hyväksyttäviä. Näin on ollut rahastojen perustamisesta alkaen, jolloin mm. Euroopan Investointipankin rooli oli merkitsevä; eli rahastoon ei ole päässyt ilman Euroopan Investointipankin hyväksyntää.
Kaikki Dasoksen sijoittajat ovat ensiluokkaisia eurooppalaisia instituutioita. Sinänsä turvallisuutta vakauttava seikka on, että tälläisilla eurooppalaisilla korkeatasoisilla instituutioilla on Suomessa taloudellista intressiä ja että suomalainen metsä ja sen tuomat mahdollisuudet ovat eurooppalaisittainkin noteeratut.
Meidän rahastomme eivät siis myy eivätkä voikaan myydä metsiä kenelle tahansa, mutta kaikkia muita metsänomistajia eivät koske samat rajoitteet.
MTK näkee, että rahastot toimivat lyhytjänteisemmin kuin yksittäiset maanomistajat, joilla metsät periytyvät sukupolvelta toiselle. Rahastot ja yritykset pyrkivät maksimoimaan tuotot ja metsien muut arvot ovat vähemmän tärkeitä. Miten kommentoitte?
Metsärahastomme sijoittaa metsänhoitoon vuodesta toiseen yli 70 % enemmän pääomaa metsähehtaaria kohden kuin yksityismetsätalous keskimäärin (Luke). Rahasto elää metsien hyvinvoinnista ja yhteiskunta hyötyy jatkossakin hoidetuista hyvinvoivista metsistä. Tässä ei sovi unohtaa luonnon monimuotoisuutta ja suojelua. Paitsi metsänhoitoon metsärahastomme sijoittaa myös metsien suojeluun. Yksityismetsätalouden metsämaasta hieman vajaa 3 % on suojelun piirissä. Metsärahastomme ulottaa suojelutoimenpiteensä kattamaan 11 % omistamastaan pinta-alasta, yli kolme kertaa laajemmin kuin yksityismetsätalouden piirissä.
MTK on huolissaan myös metsästysseurojen toimintamahdollisuuksista? Miten rahastonne suhtautuu niiden toimintaan maillanne?
Dasos pyrkii edistämään yhteistoimintaa metsästysseurojen kanssa aktiivisesti ja vuokraa hallinnoimiensa maiden metsästysoikeudet pääsääntöisesti paikallisille metsästysseuroille. Riistanhoito on osa järkevää metsätaloutta ja tuottaa konkreettista hyötyä mm. valkohäntäkauris- ja hirvituhojen ennalta ehkäisemisessä.
Miten huomioitte/teihin vaikuttaa EU:n kestävän sijoittamisen taksonomia?
Dasos lukeutuu eurooppalaisen metsäsertifioinnin pioneereihin ja on merkittävässä roolissa metsäsertifiointijärjestelmän juurruttamisessa useammassakin Euroopan maassa. Suurin osa EU:n metsistä on edelleen metsäsertifioinnin ulkopuolella, vaikka sertifioitu pinta-ala jatkuvasti hitaasti laajeneekin. Kestävä metsätalous on siten ollut Dasoksen toiminnan ytimessä alusta alkaen ja pyrimme kaikin voimin kentällä edistämään EU:n kestävän sijoittamisen taksonomiaa.
Dasoksen rahastot sertifioivat omistamansa metsät PEFC/FSC -standardien mukaisesti. Onko metsäsertifiointi viherpesua?
Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen talousmetsien metsänhoidon vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisen työkalu. Sertifiointi on yksityisen sektorin toteuttama instrumentti, johon sertifioitavat osallistuvat vapaaehtoisesti, usein ostajien vaatimuksesta tuotteiden arvoketjussa. Laki määrittää metsien hoidolle ja käytölle minimitason. Kaikkien maiden sertifiointistandardit edellyttävät lainmukaisuutta. Toisaalta metsäsertifiointi edesauttaa lainvalvontaa tuoden siten lisäarvoa valtionhallinnolle.
Sertifiointistandardin laadintaprosessia säätelevät kansainvälisellä tasolla sovitut tarkoin määritellyt vaatimukset. Kritiikkiä on yleensä tullut niiltä osanottajilta, jotka eivät ole saaneet kaikkia omia vaatimuksiaan osaksi sovittua lopputulosta, mikä on tietysti normaalia.
Kaikki sertifiointijärjestelmät tähtäävät jatkuvaan parantamiseen, sillä standardit uudistetaan viiden vuoden välein. Kaikkien mielestä lopputulos ei ole aina riittävä, mutta samalla riittävyyden tasoa ei ole määritelty ja lisäksi se pyrkii muuttumaan ajassa.
Metsien hoidon kestävyydestä ei ole muuta yhteisesti hyväksyttyä määritelmää kuin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla hyväksytty luettelo kriteereistä, indikaattoreista ja niiden todentamisesta. Kun eri metsäsertifiointijärjestelmät puhuvat kestävyydestä tai vastuullisuudesta, ne tarkoittavat sitä, kuinka niiden vaatimukset on määritelty. Kolme kestävyyden osa-aluetta – ekologinen, ekonominen, sosiaalinen – eivät ole toisilleen alisteisia.
Suomen metsien PEFC/FSC-sertifiointi on pitkäkestoisen ja laajan soveltamisen ansioista tuonut monia myönteisiä käytännön tuloksia. On selvää, että sertifiointi ei pyri aiheuttamaan vahinkoa ympäristölle.
PEFC kattaa valtaosan Suomen metsistä. FSC-sertifioituja metsiä Suomessa on vain noin 10% talousmetsien pinta-alasta (2,2 m ha). FSC-standardin vaatimuksen mukaisesti täysin suojeltuja suoja-alueita metsämaalle on syntynyt sertifioinin yhteydessä 110 000 ha. Noin puolet näistä FSC-suoja-alueista muodostuu metsälain 10§:n mukaan suojelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kun taas puolet edustaa puhtaasti vapaaehtoista ja lisäistä suojelua. Siten tämä metsänomistajan omalla kustannuksellaan/markkinoiden maksamana toteuttama suojelu pelkästään FSC-standardin piirissä on pinta-alaltaan hyvin merkittävää verrattuna esimerkiksi valtiorahoitteiseen METSO-ohjelmaan (n 85 000 ha v 2023).
Venäjän laiton täysimittainen hyökkäys Ukrainaan lopetti puuntuonnin Suomeen Venäjältä. Venäjältä tullut puu oli noin 10% Suomen teollisuuden puun käytöstä ja laajasti FSC-sertifioitua. Tutkimus on todennut, että Venäjän metsälainsäädäntö ja regulaatio mukaan lukien omistusoikeuksien ja yksityisen aloitteen puute Venäjän metsätaloudessa ovat vaikuttaneet merkittävän negatiivisesti maan puuntuotannon kestävyyteen esimerkiksi Suomeen verrattuna (vrt Denis Dobrynin (2021), Minna Pappila (2011)).
Kaikki Dasoksen rahastojen Suomessa omistamat metsät ovat tuplasertifioitu PEFC ja FSC -standardien mukaisesti. Rahastojen omistamat osakeyhtiöt sertifioivat omistansa metsät itsenäisesti. Riippumaton asiantuntija tarkastaa ja auditoi sertifioinnin säännöllisesti. Metsänhoitopalvelut rahastojen metsiä omistavat yhtiöt hankkivat markkinoilla toimivilta asiantuntijayrityksiltä.
Dasos Capital Oy ei omista rahastojen omistamia metsiä. Dasos Capital Oy ei myöskään tuota metsänhoitopalveluja.
Metsiä omistavat rahastot hankkivat palveluita useilta asiantuntijayrityksiltä, esim: hallinnointipalveluja (Dasos Capital Oy), juridisia palveluja (asianajotoimistot), arvonmäärityspalveluja (ns big-4-tilintarkastusyhtiöt), laskentatoimipalveluita (ns big-4-tilintarkastusyhtiöt), säilytyspalveluja (alalla toimivat pankit).
Miten arvioitte kilpailua perhemetsänomistajien kanssa? MTK:n mukaan rahastot ovat kahmineet veroetujen ja rahastoihin tulvivan rahan turvin jopa puolet kaupaksi tulleista metsätiloista.
Metsärahastoja on erilaisia, me voimme vastata vain omasta puolestamme.
Dasoksella ei ole yhtään rahastoa, joka sijoittaisi ainoastaan Suomeen. Suomen metsätilamarkkinoita koskien Dasos ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta laajemmin ostanut metsätiloja markkinoilta vaan Dasoksen suomalainen metsänomistus on pääosin hankittu teollisilta omistajilta. Sen sijaan Dasos on hankkinut jonkin verran metsää myös MTK:lta, joka edustaa suomalaisia metsätaloustuottajia ja perhemetsänomistajia.
Toisaalta Dasoksella ei ole veroetua yksityismetsätalouteen verrattuna. Ottaen huomioon yksityismetsätalouden metsänhoitopanostukset, julkiset tuet ja verovähennykset sekä sen, että metsiä käytetään metsänomistajien piirissä yleisesti lainojen vakuutena, joiden korkoja voidaan verotuksessa vähentää, veroetu on itse asiassa yksityismetsätalouden puolella.
Yleisesti ottaen on huomattava, että silloin kun myyjänä on yksityis- tai perhemetsänomistaja, on haastavaa puuttua siihen, millaisia myyntihinnat ovat tai siihen, että rajataan kenelle he ylipäätään saavat myydä.
Rahastojen yhtiöitä verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla ja perhemetsänomistajia 30:n tai 34 prosentin pääomaverokannalla. Eikö tämä aseta perhemetsänomistajat epäreiluun kilpailuasemaan teihin nähden?
Dasoksen metsärahastot sijoittavat osakeyhtiöihin, jotka omistavat metsää. Osakeyhtiöt saattavat osin rahoittaa toimintaansa lainalla, joiden korkomenoja voidaan vähentää tietyin laissa säädetyin rajoituksin. Korkojen jälkeistä voittoa verotetaan 20 %:n yhteisöverokannalla. Metsätaloutta harjoittava osakeyhtiö toimii ilman julkisia tukia, se ei ole esim. kemera-tuen piirissä eikä voi tehdä metsävähennystä.
Yksityismetsätaloudessa verokanta on korkeampi, mutta itse verotettavaa tuloa arvioitaessa on otettava huomioon julkinen tuki. Esimerkiksi osa verotettavasta tulosta on julkista kemera-tukea ja verotettava tulo lasketaan vasta metsävähennyksen ja yrittäjävähennyksen jälkeen. Lisäksi yksityismetsätaloudenkin piirissä metsiä käytetään lainojen vakuutena ja lainojen korkoja vähennetään verotettavasta tulosta tulonhankkimisvähennyksenä. Puntit tasaantuvat lopulta aika lailla osakeyhtiön ja yksityismetsätalouden verotuksen välillä, mutta ottaen huomioon metsien käytön lainojen tulonhankkimisvähennyksiin ja metsänhoitopanostuksen suuruuden, kokonaisverojalanjälki näyttäisi olevan selkeästi suurempi Dasoksen metsärahastolla.
