Suoran metsänomistuksen ohella Suomeen on viime aikoina syntynyt useita satoja uusia epäsuoria sijoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan sijoittaa metsään.
Yhteismetsien lukumäärä on kasvanut yli kolminkertaiseksi vuoteen 2010 verrattuna. Kehityksen taustalla voidaan todeta huomattavia vero- ja tukikannustimia. Yhteismetsät palvelevat tyypillisesti ei-ammattimaisia sijoittajia. Vuonna 2022 yhteismetsien lukumäärä Suomessa oli 600. Yhteismetsien koko vaihtelee tyypillisesti tuhansien ja kymmenien tuhansien hehtaarien välillä sijaiten eri puolilla maata. Vuodesta 2010 lähtien yhteismetsien kokonaispinta-ala on laajentunut yli 200 000 hehtaarilla, edustaen historiallisestikin laajaa metsäomaisuuden siirtoa yksityismetsänomistajilta epäsuoraksi sijoitusomaisuudeksi. Yhteismetsien metsänomistus on kasvanut noin 734 0001 hehtaariin tai 3%:iin metsätalousmaan pinta-alasta.
Yhteismetsien lisäksi epäsuora sijoittaminen metsäomaisuuteen on mahdollista muutaman markkinoilla toimivan metsärahaston kautta. Suomessa ei-ammattilaisille yksityissijoittajille suunnattuja kiinteistö- ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivat erityisesti United Bankers, Osuuspankki, S-pankki, Taaleri, ja Evli. Dasos mukaan lukien metsärahastojen omistuksen osuus on noin 2% metsätalousmaan alasta. Merkittävä osa metsärahastojen omistuksesta on teollisuudelta hankittua omaisuutta – metsät ovat usein siirtyneet alun perin pörssiomisteisilta yhtiöiltä rahastomuotoiseen ”korvamerkittyyn” metsäinstrumenttiin.
Dasos toimii vain hyvin rajoitetusti samoilla pääoma- tai metsämarkkinoilla yhteismetsien ja muiden metsärahastojen kanssa. Ensinnäkin Dasoksen hallinnoima metsäomaisuus Suomessa on peräisin teollisilta omistajilta lähes kokonaisuudessaan, eikä toiminta perustu suomalaisten metsätilojen hankintaan. Toiseksi, Dasos hajauttaa metsänomistustaan laajasti EU-maissa ja Suomen tavoitepaino on tyypillisesti huomattavasti pienempi kuin yleensä metsärahastoilla (Evlin rahastojen rahasto sijoittaa Suomen ulkopuolelle ulkomaalaisten metsärahastojen kautta). Kolmanneksi, ja toisin kuin yleensä metsärahastojen tapauksessa, Dasoksen rahastot eivät ole kiinteistörahastoja vaan pääomasijoitusrahastoja. Edelleen, Dasos toimii nimenomaan ammattisijoittajien (institutionaalisten sijoittajien) varainhoitajana (noin 95 % Dasoksen asiakaskunnasta).
Metsäsijoitusmarkkina on kasvussa, eikä trendille näy muutosta. Viime aikoina yhteismetsiin on siirtynyt vuosittain noin 20 000 ha metsää yksityismetsänomistuksen piiristä. Vaikuttaa siltä, että yhteismetsien sekä pääoman että sijoitusomaisuuden hankinta voi jatkua kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin – joskin velkavivun hinnan nousu saattaa hidastaa kehitystä. Uusia yhteismetsiä on perustettu viime vuosina 30–40 kappaletta vuosittain – merkittävä määrä verrattuna muutamaan markkinoilla olevaan metsärahastoon.
Kehityksen trendiin verrattuna Dasoksen differentioituminen kansainvälisen metsäomaisuuden hajautukseen ja omistautuminen ammattisijoittajien varainhoidolle edustaa hyödyllistä ja asiakkaita palvelevaa komplementaarisuutta.
1 Maanmittauslaitos, 2021.
